AUKIOLOAJAT

Caddiemasterin toimisto avoinna 

arkisin klo 10-16 

viikonloppuisin klo 9-14

Säävaraus!

YHTEYSTIEDOT

Viurilantie 126
24910 HALIKKO
Puh: (02) 727 8100
Email: toimisto@wgcc.fi

Emme ota ajanvarauksia sähköpostitse.

AJANVARAUS NexGolf

KILPAILUT

YMPÄRISTÖRAPORTTI

1. JOHDANTO

 

WIURILA Golf & Country Club sijaitsee Halikon kunnassa Valtatie 1:n varrella. Golfkenttä on rakennettu Wiurilan kartanomiljöön ympäristöön vuonna 1989. Kenttää ympäröivät Valtatien ja kartanon lisäksi uudehko omakotitaloalue sekä Wiurilan tunnettu lintulahti. Kenttä on tehty luonnonkauniille 92 hehtaarin alueelle, joka koostuu puistomaisesta pelto- ja metsämaasta.

Wiurilan golfkentän suunnittelusta on vastannut golfarkkitehti Kosti Kuronen ja rakentamisesta YIT Oy.

 

2. TAVOITTEET KENTÄN HOIDOSSA

 

Tavoitteena on tehostaa kentän ympäristönsuojelua. Kenttää ympäröivät maa-alueet ja vesistöt huomioidaan kentän hoitotasosta kuitenkaan tinkimättä. Pelaajille halutaan tarjota hyväkuntoinen, siisti ja turvallinen peliympäristö.

Hyvin hoidettu golfkenttä ei kuormita ympäristöään, vaan rikastuttaa sitä monin tavoin. Golfkenttien aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat hyvin pienet verrattuna kasvintuotannon eri muotoihin. Tärkeimpänä erona maanviljelyyn on, että golfkenttä ei pyri tuottamaan satoa, vaan päinvastoin saamaan aikaan mahdollisimman hitaan kasvun.

Suomen Golfliiton ympäristöohjelmassa esitettyihin asioihin perustuen Wiurila Golfin tavoitteena on suojella golfkenttää ympäröivää luontoa eläimistöineen.

 

3. YMPÄRISTÖNSUOJELU

3.1 VESIEN SUOJELU

3.1.1 Vesilain säädökset

Vesilaki on tehty rajoittamaan pinta- ja pohjavesien pilaamista sekä säätelemään mm. ojitusta,  vesistöön rakentamista sekä veden käyttöä kastelu- ja talousvetenä Wiurilassa tärkein suojelukohde on Wiurilanlahti, johon saattaa tulva-aikoina valua suuria määriä kentän ja lähialueiden pintavesiä. Näin tapahtuu kuitenkin vain pahimpina sadekausina, jolloin kentän omat valuma-altaat täyttyvät.

Wiurila Golfissa kasteluvetenä käytetään kentältä tulevaa pintavalumavettä sekä Halikonjoesta ja Salonjoesta läheiseen Halikonlahteen laskevaa vettä, josta se pumpataan kastelulampeen ja sitä kautta kentälle. 18-reikäisellä golfkentällä käytetään sadetukseen rakenteesta ja kasvukaudesta riipuen 8 000 – 30 000 kuutiota vettä.

 

3.1.2 Kuormittavat tekijät ja haittojen estäminen

Vesistöille suurin uhka muodostuu typen, fosforin ja torjunta-aineiden mahdollisesta huuhtoutumisesta pohja- ja pintavesiin.  Typpi on ravinteista herkin liukenemaan vesistöön ja siitä arimpaan alueeseen eli pohjaveteen. Huuhtoutuessaan vesistöihin typpi lisää pintavesien ravinteiden määrää ja pohjavesien nitraattipitoisuuksia.

Oheistoiminnasta (ravintola-, klubi- ja saunatilat) tulevat jätevedet vaativat myös oman vesiensuojeluohjelman. Wiurilassa käyttövesi näihin tiloihin tulee omasta kaivosta. Jätevedet on johdettu kaupungin puhdistamoon.

Kentälle on rakennettu kone/huoltohalli (v.2002), jossa sijaitsevat myös kenttähenkilökunnan sosiaalitilat. Jätevedet menevät umpitankkiin ja harmaa vesi imeytyskenttään. Koneiden pesuvesi sekä käyttövesi otetaan omasta porakaivosta, jonka vesi tutkitutetaan säännöllisesti. Pesuaineina käytetään ympäristömerkittyjä pesuaineita, jotka ovat itsestään hajoavia luonnossa.

Kentällä sijaitsee 3 kompostikäymälää, jotka toimivat kompostoivalla periaatteella ja yksi Vesi-WC jossa umpisäiliö (5000l).

 

3.2 GOLFKENTÄN HOITO

Wiurila Golfin 18-reikäinen kenttä koostuu seuraavista hoidettavista alueista ja hoitotöistä:

Viheriöt        (1,5 ha) – hoitotaso hyvin korkea

  • leikkuu kesä-syyskuussa päivittäin
  • ilmastoidaan 5-7 kertaa kaudessa 8-12 mm paksuilla”tapeilla” (syvyys 10-25cm)
  • pintaviiltoilmastus 2-4 kertaa kuukaudessa (syvyys 2-3cm)
  • pystyleikkuu 3-5 kertaa kaudessa
  • syksyllä holkitus
  • hiekoitus 5-7 kertaa pelikauden aikana
  • kylvetö 1-2 kertaa kaudessa
  • jyräys 3-5 kertaa kuukaudessa
  • lannoitus 2-4 viikon välein
  • tautitorjunta 2-5 kertaa kaudessa tarpeen mukaan
  • kastelu 2-5 kertaa viikossa tarpeen mukaan                                           

Lyöntipaikat(1,5 ha) – hoitotaso korkea

  • leikkuu 1-3 kertaa viikossa
  • lyöntijälkien paikkaus 4-5 kertaa kuukaudessa
  • kylvö tarpeen mukaan
  • viiltoilmastointi 1-3 kertaa pelikaudessa
  • hiekoitus 1-2 kertaa kaudessa
  • lannoitus 3-4 kertaa kaudessa
  • ei tautitorjuntaa
  • kastelu 1-3 kertaa viikossa
  • pystyleikkuu 1-2 kertaa kaudessa

Väylät           (18 ha) – hoitotaso korkea

  • leikkuu 1-3 kertaa viikossa
  • viiltoilmastus 3-4 kertaa pelikaudessa
  • holkitus syksyllä
  • hiekoitus talvella
  • paikkakylvö tarvittaessa
  • lannoitus 3-4 kertaa kaudessa
  • rikkaruoho torjunta tarpeen mukaan, ei joka vuosi
  • kastelu 1-4 kertaa viikossa

Karheikot    (36 ha) – hoitotaso matala

                      -     leikkuu 2-4 kertaa kuukaudessa
                      -     ei kastelua
                      -     ei lannoitusta
                      -     rikkaruohotorjunta tarpeen mukaan, ei joka vuosi

Niityt            ( 4 ha) – Hoitotaso erittäin matala

                      -    leikataan vain syksyllä
                      -    kerätään leikkuujäte pois
                      -    ei lannoitusta
                      -    ei kastelua
                      -    rikkaruoho torjunta tarpeen mukaan, ei joka vuosi

Range           (2,5 ha) – Hoitotaso matala

  • leikkuu kerran viikossa
  • lannoitus 1-2 kertaa kaudessa
  • kastelu 2-4 kertaa kuukaudessa
  • rikkaruohotorjunta tarpeen mukaan, ei joka vuosi
  • pallojen keruu 3 kertaa viikossa
  • hiekoitus talvella
  • lyöntiharjoittelu paikka (0,5ha)
  • leikkuu 1-3 kertaa viikossa
  • kylvö 1-3 kertaa kaudessa
  • hiekoitus 2-4 kertaa kaudessa
  • lannoitus 2-4 kertaa kaudessa
  • kastelu 1-3 kertaa viikossa

Muut alueet (metsät, lammet, huoltotiet, kiinteistöt, parkkipaikat) hoidetaan tarpeen mukaan. Yhteensä hoidettavaa aluetta on 92 hehtaaria.

 

3.3 GOLFKENTÄN LANNOITUS

Lannoitetta käytetään maa-analyysin perusteella, joka otetaan vähintään kerran vuodessa.
Wiurilassa käytetään golfkentälle varta vasten suunniteltuja lannoitteita, jotka sisältävät hitaasti liukenevaa typpeä ja erittäin vähän fosforia.
Viheriöille käytetää enimmäkseen nestelannoitusta, joka tehoaa heti ruohoon, eikä lannoitteen huuhtoutumista vesistöön näin ollen tapahdu. Käyttömäärät ovat pieniä, mistä johtuen lannoituskertoja on monia.

Käytetty puhdas typpi ja fosfori kasvukauden aikana:

(Käyttömäärät vuodelta 2012)

                                            Typpi, kg/ha                                            Fosfori, kg/ha

Viheriöt                              n. 150                                                       n.30
Lyöntipaikat                       n. 80                                                         n.20
Väylät                                 n. 100                                                       n.25

 

3.4 TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖ

Torjuttavat rikkakasvit ja kasvitaudit:
Rikkakasvit

  • yleisin torjuntakohde on voikukka (torjunta kentän reuna-alueilla, ei kuitenkaan vuosittain)

Sienitaudit

  • torjunta tarpeesta riippuen 2-4 kertaa vuodessa pelkästään viheriöillä (1,5 ha).
     

3.4.1 Torjunta-aineiden käyttösuositukset

Torjunta-aineina käytetään vain golfkentälle sallittuja aineita ja niitäkin vain tarpeen mukaan.
Biologisia torjunta-aineita käytetään myös. Levitys suoritetaan valmistajan ohjeita noudattaen asianmukaisia suojavarusteita käyttäen. Torjunta-aineita ei saa joutua vesistöihin, eivätkä ne saa aiheuttaa haittaa kentällä liikkuville ihmisille ja eläimille.

 

3.5 KASTELUN JÄRJESTÄMINEN

Golfkentällä on oltava riittävän tehokas kastelujärjestelmä. Veden saanti ja sen riittävyys on varmistettava kesän kuivimpina aikoina. Henkilökunnan tulee tarkkailla kentän eri alueiden vedentarvetta. Wiurilan Golfkentällä kastelu tapahtuu pääasiassa öisin. Kentällä on yli 300 tietokoneohjattua ”pop-up” sadetinta. Kastelun maksimimäärä on 100 kuutiota/h. Kentällä on v.2004 uusittu kastelutietokone sekä pumppaamo, joilla veden käyttöä pystytään ohjaamaan tarkemmin pelkästään kastelua tarvitsemiin alueisiin.

Pumppaamossa on pumpuilla (3kpl) omat taajuusmuuntajat, jotka säätävät pumppujen tehoa säästäen sähköä ja kasteluverkostoa liialliselta paineelta.

3.5.1 Kastelun tarve

Wiurilan savi/hiekkakenttä vaatii kastelua toukokuusta syyskuuhun. Liikakastelua vältetään ravinteiden vesistöön huuhtoutumisen estämiseksi, maan tiivistymisen ehkäisemiseksi sekä sähkön kulutuksen vähentämiseksi.
Kastelun tarvetta arvioidaan ennakkoon säätietoja seuraamalla ja pitämällä kirjanpitoa edellisistä sademääristä.

 

3.5.2 Veden riittävyys

Wiurilanlahdessa riittää vettä, eikä sen käytössä ole ilmennyt esteitä. Vedestä aiheutuva ainoa haitta on humus, joka tukkii kastelijoiden suodattimia. Wiurilanlahden vettä tarvitaan yleensä vasta heinä- elokuulla, jos on kuivaa eikä kentältä tule tarpeeksi valuma vettä.

 

3.5.3 Kasteluvedet ja ravinteet takaisin kiertoon

Wiurilassa valumavedet palautuvat takaisin kastelualtaaseen salaojien, lampien ja ojien kautta. Valumavedet ohjautuvat takaisin kentälle kastelujärjestelmän kautta.

 

3.6 JÄTEHUOLTO

Vuonna 1994 voimaantullut jätelaki ja -asetus määräävät erilaiset jätteet lajiteltaviksi. Wiurilassa jätehuollosta vastaa Salon Jätehuolto Oy. Akut viedään ongelmajätekeräykseen. Pahvit ja lehdet kuljetetaan pahvin- ja paperinkeräykseen. Ekokemin kanssa on solmittu sopimus jäteöljyjen kierrätyksestä vuodesta 2003 alkaen.
Kentälle tulee keväällä 2013 kierrätysroskikset, joissa erotellaan bio-jäte ja sekajäte erilleen sekä pulloille on oma roskis.

 

4. GOLFKENTÄN TURVALLISUUS

4.1 TYÖTURVALLISUUS GOLFKENTÄLLÄ

Työturvallisuuden tarkoituksena on taata sellaiset työolot, jotka eivät ole vaaraksi työntekijän terveydelle tai viihtyvyydelle. On vältettävä vaara-, rasitus- ja haittatekijöitä.
Työsuojelu sisältää toimenpiteitä, keinoja ja menetelmiä, joiden avulla pyritään parantamaan työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja viihtyvyyttä työssä ja työympäristössä.

4.1.1 Vaaratekijät

Gollfkentänhoitajilla on useita eri vaaratekijöitä työssä;

  • Koneet; pyörivät terät sekä melu
  • Golfpallot harhautuneina ja näköesteiden takaa tulevina
  • Jyrkkä ja kalteva maasto, joka sateella liukas ja koneiden kaatumisen mahdollistavana
  • Torjunta-aineet käsiteltyinä ilman tarvittavia suojavarusteita altistavat hengitystie- ja ihorairauksiin

4.1.2 Työturvallisuuden takaaminen

Työhön opastaminen ja oikean työtekniikan omaksuminen ovat tae turvalliseen työskentelyyn. Turvallisuus maksimoidaan seuraavin keinoin;

  • Uusien ja vanhojen työntekijöiden perehdyttäminen heti töiden alettua huolelliseen ja turvallisuutta huomioivaan työtapaan.
  • Koneiden ja laitteiden turvallisen käyttötavan läpikäyminen sekä koneiden ja laitteiden säännöllinen huolto ja turvalaitteiden tarkastaminen.
  • Työsuojaimien ehdoton käyttöpakko eri työtehtävissä.
  • Kentän töiden organisoiminen siten, että vaaratilanteita ja työturvallisuutta uhkaavia tekijöitä ei pääse syntymään kentän henkilökunnalle, kentällä ulkoileville eikä pelaajille (esim. töiden jaksotus pelaajamäärien mukaan).
  • Kentänhoitajien ja pelaajien ”yhteistyö”. Pelaajien etiketin mukainen turvallinen pelitapa (kentänhoitaja antaa lyöntiluvan pelaajan lyödessä työskentelyalueelle).

 

4.2 TYÖTURVALLISUUSLAIT JA  –SÄÄDÖKSET

  1. TYÖTURVALLISUUSLAKI 28.6.1958 / 299
  2. TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI 29.9.1978 / 743
  3. TAPATURMAVAKUUTUSLAKI 20.8.1940 / 608
  4. LAKI NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUSTA 29.12.1967 / 669
  5. ASETUS TYÖYMPÄRISTÖSTÄ 12.5.1989 / 437:”2,5 JA 5”
  6. LAKI TYÖSUOJELUHALLINNOSTA

 

4.3 TURVALLINEN PELAAMINEN

Golfkentän alueella kulkee paljon ihmisiä; pelaajia, kentänhoitajia, ulkoilijoita ja ratsastajia.

Wiurilan kentän avara miljöö luo turvallisen peliympäristön. Väylien välillä on tarpeeksi karheikkoalueita, mikä osaltaan ehkäisee pallojen lentämistä viereisille väylille.

Lisäksi huoltoteiden alussa olevat varoituskyltit varoittavat kenttäaluella liikkuvia ihmisiä. Koska huoltotiet kulkevat pelialueen välittömässä läheisyydessä, ei ulkoilijoiden sataprosenttista turvallisuutta pystytä takaamaan. Tästä syystä kylteissä on myös mainittu kenttäalueella liikkumisen tapahtuvan jokaisen omalla vastuulla.

Golfetiketti ja sen noudattaminen tekevät pelaamisen ja työnteon kentällä turvallisemmaksi ja joustavammaksi.

 

5. KENTÄN YMPÄRIVUOTINEN KÄYTTÖ

5.1 PELIKAUSI

Pelikausi Wiurilassa alkaa huhtikuun puolessa välissä kestäen ilmoista riippuen aina joulukuulle asti.
Kaudessa (v.2012) pelattiin noin 21 000 pelikierrosta. Kierrokset jakaantuvat 60/40 seuran jäsenten ja vieraspelaajien kesken.
Golfautojen käyttö kentällä on lisääntynyt huimasti viime vuosina.
Kentän omat vuokra-autot ovat kaikki sähkökäyttöisiä ja näin ollen ympäristöystävällisiä.

 

5.1.1 Liikenne kenttäalueella

Golfkentän liikenne muodostuu valtaosin pelaajien mukanaan tuomasta liikenteestä ja Wiurilan kartanon toiminnasta sekä kentänhoitajien liikkumisesta hoitokoneilla. Kentänhoitokoneilla kulkeminen rajoittuu enimmäkseen kentän aukioloaikoihin. Johtuen kentän läheisyydessä sijaitsevista asunnoista, sekä alueen muiden palveluiden käyttäjistä liikenne Wiurilassa on lisääntynyt.

Wiurilan hevostallin ratsastajat sekä muut alueen upeassa kartanomiljöössä virkistäytyvät ulkoilijat muodostavat myös yhden ryhmän alueella kulkijoista. Alueella olevista useista varoituskylteistä huolimatta vaaratilanteita syntyy vuosittain.

Henkilövahingoilta ollaan kuitenkin vältytty.

 

5.2 TALVIKAUSI

Talvella kentän reuna-alueilla kulkee lumitilanteesta riippuen latuverkosto, jota hoidetaan säännöllisesti. Lisäksi lapset pitävät väylän 18 jyrkkiä mäkiä pulkkamäkinä.
Kentän huoltotiet ovat myös talvisin ulkoilijoiden käytössä.
Tarpeen vaatiessa kentän metsiköitä harvennetaan puistomaiseen kuntoon talvikausina.

Tarvittavat maansiirtotyöt, lampien ruoppaukset, väylähiekoitukset ja kalkitukset suoritetaan talvikuukausien aikana, kun maa on jäässä.

 

SISÄLTÖ:

KANSILEHTI

1. JOHDANTO

2. TAVOITTEET KENTÄN HOIDOSSA

3. YMPÄRISTÖNSUOJELU

                 3.1 Vesien suojelu

                      3.1.1 Vesilain säädökset

                      3.1.2 Kuormittavat tekijät ja haittojen estäminen

                      3.2 Golfkentän hoito

                      3.3 Golfkentän lannoitus

                      3.4 Torjunta-aineiden käyttö

                      3.4.1 Torjunta-aineiden käyttösuositukset

                      3.5 Kastelun järjestäminen

                      3.5.1 Kastelun tarve

                      3.5.2 Veden riittävyys

                      3.5.3 Kasteluvedet ja ravinteet takaisin kiertoon

                      3.6 Jätehuolto

4. GOLFKENTÄN TURVALLISUUS

                      4.1 Työturvallisuus golfkentällä

                      4.1.1 Vaaratekijät

                      4.1.2 Työturvallisuuden takaaminen

                      4.2 Työturvallisuuslait ja –säädökset

                      4.3 Turvallinen pelaaminen

5. KENTÄN YMPÄRIVUOTINEN KÄYTTÖ

                      5.1 Pelikausi

                      5.1.1 Liikenne kenttäalueella

                      5.2 Talvikausi

SISÄLLYSLUETTELO              

 

 

 

Wiurila Golf & Country Club

Viurilantie 126,  24910 HALIKKO AS.

Puh: (02) 727 8100,  fax: 727 8104
 

Halikossa 21.01.2013

Pasi Lehtonen
Kenttämestari

Wiurila Golf & Country Club

UUTISET

WGCC

NUORISO

  • 16.6.2016

    Varsinaiset nuorison sivut löytyvät TOIMINTA-valikosta

SENIORIT

  • 16.6.2016

    Varsinaiset SENIORIEN sivut löytyvät TOIMINTA-valikosta

NAISET

  • 16.6.2016

    Varsinaiset NAISTEN sivut löytyvät TOIMINTA-valikosta

KENTTÄMESTARI

SoMe